Tuhma.net (In finnish)

Oululaisen Dark Floodin neitsytalbumi Still Liberty sisältää vajaat kolme varttia varsin kelvollista death metalia, jossa tärkeään rooliin nousevat melodiset osuudet ja taidokas tunnelmointi. Meno pysyy hyvin kasassa, vaikka biisien äänimaisemat heittelehtivätkin lähes bläckismäisen synkistä vesistä aina seesteisiin piano-osuuksiin. Piristävää on myös, että bändi käyttää kahta laulajaa, joista Paulin örinäosuudet saavat Kallen puhtaita säveliä huomattavasti enemmän kuuluvuutta.

Tummissa mutta mukavan melodisissa vesissä kahlaava avausraita No Name Carries on levyn parasta materiaalia. Länsinaapurin eteläosan isoista nimistä biisi tuo mieleen In Flamesin uudemman tuotannon. Myös seuraavana tuleva State kuuluu levyn eliittiin ennen kaikkea pianosoundin mukanaan tuoman haikeuden vuoksi. D ark Floodin rankempaa puolta parhaiten edustaa ajoittain tiukastikin mättävä Vanity’s Ground, j oka on black metal -vaikutteistaan huolimatta melodinen ja tarttuva. Positiivisena joukosta erottuu myös For My Sun, johon jännästi keinuva bassokuvio ja rankka örinä luovat kieroa fiilistä. Moniosainen ja hyvin rullaava The Water’s Turn Silent on viisaasti jätetty päätöskappaleeksi, jonka myötä ympyrä ikään kuin sulkeutuu, sillä mielleyhtymät In Flamesiin ja levyn avausraitaan ovat vahvat.

Still Liberty yllätti positiivisesti. Bändi soittaa mallikkaasti yhteen ja biiseissä on niin vaihtelevuutta, hyviä koukkuja kuin tekemisen meininkiäkin. Myös syntikkaa on käytetty tyylikkäästi. Jatkoa ajatellen örinän ja puhtaan laulun suhteita voisi miettiä vielä, sillä ainakin minä jäin kaipaamaan joko mieluummin pelkkää örinää tai vaihtoehtoisesti puhtaan laulun selvempää tuomista örinän kanssa tasaveroiseksi elementiksi.

4 / 5

Olli Koikkalainen